torstai 15. syyskuuta 2011

Tarina eräästä tekemättömästä kannesta

Näinä aikoina kun musiikkiteollisuuden ahdingosta puhutaan isoilla kirjaimilla monellakin foorumilla, heitän kehiin erään esimerkin elävästä elämästä.


En tässä kirjoituksessa sen kummemmin erittele artistia tai levy-yhtiötä. Itse asiassa artistilla itsellään tuskin on edes tietoa koko asiantilasta, joten siinäkin mielessä nimillä puhuminen on tarpeetonta.


Yritimme saada Suosikin kanteen erästä artistia, joka on lokakuussa hyvin ajankohtainen. Itse asiassa jopa niin ajankohtainen, että kun lehti ilmestyy 4. lokakuuta, artistin levy on pihalla 5. lokakuuta. Oli tietysti selvä asia, että ryhdyimme selvittelemään kansijutun mahdollisuutta ko. artistista.


Vastaus levy-yhtiön taholta oli kuitenkin suorasanainen ei ja perusteluita nyhtämällä sain kaksi vastausta. En siteeraa suoraan edustajalta saamaani viestiä, mutta kielto perustui lähinnä kahteen kohtaan:


1) Aikataulut ovat kiireiset, artisti ottaa loman ennen promon alkamista.

2) Eräs toinen lehti tekee henkilöstä kannen.


Ok.


Ekslukansiin Suomen kokoisessa maassa palaan pian, mutta käsitellään ensin ykköskohta, jonka totuus valkeni minulla tänään aamulla (14.9.) artistin omilla Facebook-sivuilla.


"Menossa haastatteluihin... Taksissa soi Leevi. Yes! Kiitos teille kommenteista!! Eilen hieno ilta ja parasta oli nähdä bändityypit pitkästä aikaa. No oli se ihmismassa ja pystyssä heiluneet kädet kans ihan kiva juttu! Ha! kivaa törstäitä. "


Eli kohdan yksi perusteella kieltäytyminen oli totaalinen valhe, joka ison levy-yhtiön edustajalta on vähintäänkin hyvien tapojen vastaista. No se siitä.


Entäpä sitten se eksklusiivisuus? Olen seurannut Facebookista olevan Kuka mitä häh? -ryhmän keskusteluja, joissa pohditaan muun muassa suomalaisen musiikkiteollisuuden tilaa. Suosikki on edelleen melko iso lehti, lukijamäärä oli viimeisimmän mittauksen mukaan 153 000. Se, että kansijuttu Suosikissa räjäyttäisi ontuvan levymyynnin huippuunsa, on optimismia jopa minulta, mutta väittäisin silti, ettei siitä haittaakaan ole.


Toisaalta, ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos väitän, että lokakuussa artisti komeilee useammankin lehden kannessa. Eksklusiivisuudesta huolimatta.


Mutta se Suosikin kansi, mitä sille tapahtuu? Hyvää sille tapahtuu. Saimme loistavan kansihenkilön, ajankohtaisen artistin, jonka levy julkaistaan 5.10, päivä lokakuun Suosikin ilmestymisen jälkeen. Eikä ratkaisu todellakaan ollut mikään ns. pappilan hätävara.


tiistai 22. helmikuuta 2011

Novatrotters ja kunnianloukkaus

Lakiasioden harrastelijan näkökulmasta tämä paljon kohua herättänyt Novatrotters-keissi kiinnostaa lähinnä kunnianloukkauspointtinsa takia. Tietoviikon uutisen mukaan (http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article583125.ece) Suomen Parhaat Verkkosivut –kilpailusta kirjoittaneista blogaajista on tehty rikosilmoitus nimikkeellä kunnianloukkaus. Samaisessa haastattelussa Websiteracen/Nova Trottersin toimitusjohtaja Soile Haanpään mukaan kyse voi olla myös liiketoiminnan haittaamisesta.

Sen tarkemmin pohtimatta näitä liiketoiminnan haittaamispointteja yms., jotka menevät todennäköisesti melko vaikeiksi tulkittaviksi, voidaan pohtia tuota yrityksen kunnian loukkaamista.

Tapauksesta KKO:2005:1 (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050001) voidaan hakea pientä analogiaa kysymykseen siitä, voiko yrityksen kunniaa loukata. Tapauksessa iltapäivälehden toimittaja oli nimitellyt pizzaa kolumnissaan huussinlunkkua muistuttavaksi lätkyräksi ja tätä puitiin sitten oikeudessa kunnianloukkauksena.

Lähtökohta on siis se, että rikoslain kunnianloukkauksen (RL 24.9§) piiri rajataan yksityishenkilöihin. Loukkauksen kohde on oltava yksilöitävissä ja tunnistettavissa. Tosin oikeushenkilötkin voivat saada välillistä suojaa esim. siten, että oikeushenkilön toimintaa koskevat väitteet kohdistuvat sen parissa työskenteleviin ihmisiin. (wsoy, juridiikkaonline, rikosoikeus, 2.kunnianloukkaus)

KKO:2005:1:ssä tulkitaan kunnianloukkaussäännöstöä seuraavasti:

6. Elinkeinonharjoittajan on siedettävä tarjoamiinsa tuotteisiin tai palveluksiin kohdistuvaa kärjekästäkin julkista arvostelua, kunhan arvostelu perustuu paikkansa pitäviin asiatietoihin. Tässä tapauksessa kirjoittajan arvio on perustunut hänen omiin mielipiteisiinsä hänelle tarjoillun ruoan ulkonäöstä ja mausta. Kirjoittajan tässä yhteydessä käyttämä kielikuva, jota syytteessä tarkoitetaan, on omiaan herättämään lukijassa voimakkaan kielteisiä käsityksiä tarjotusta ruoasta. Siitä ei kuitenkaan voida saada kirjoituksen asiayhteyden ja tyylilajin perusteella sellaista käsitystä, että kirjoittaja olisi väittänyt ruokaa epähygieeniseksi tai elintarvikkeeksi sopimattomaksi.

Edellä mainitun valossa lienee selvää, että firmasta kuin firmasta on voitava esittää melko tiukkaakin arvostelua ja ainakin itse näen kunnianloukkaussäännöstön tulkinnan melko ongelmalliseksi tässä Novatrottersin tapauksessa. Lukemieni blogipostausten perusteella Novatrottersin toimintaa on kuvailtu blogeissa arvosteltu lähinnä apinan koijaamisena, rahastuksena ja sen sellaisena.

Aika näyttää, mihin tämä tapaus etenee, mutta kunnianloukkauksena jutun taival on melko nopeasti loppuun kaluttu.