sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Facebook-kunnianloukkaus

Itä-Suomen syyttäjänvirastossa tehtiin toukokuussa syyttämättäjättämispäätös (R10/835), joka saattoi olla ensimmäinen Facebookia koskeva kunnianloukkauskeissi.

Yksinkertaistettuna homma meni näin:

Alle 15-vuotiaan tytön Facebook-seinällä oli käyty keskustelua naapurin rouvasta. Keskusteluun oli osallistunut alle 15-vuotiaan lisäksi tämän 18-vuotias sisar. Perimmäisenä syynä viestittelyyn oli syyttäjän näkemys naapurin rouvan koiran haukkuminen. (Siis ei koiran haukkuminen, vaan koiran haukkumisesta tullut ongelma.) Ongelma oli syntynyt, kun tämä naapurin rouva oli puuttunut asiaan, josta nuoret olivat harmistuneet.

Koska alle 15-vuotias ei lain mukaan voi olla rikosoikeudellisessa vastuussa, koskee arviointi ainoastaan tätä 18-vuotiasta, jonka viestejä Facebook-seinällä oli kaikkiaan yhdeksän kappaletta.

Ja sitten syyttäjän perusteluihin.

"X:n "seinällä" Facebookissa alkanut sanottu keskustelu, jossa teini-ikäisille hyvin tyypillisessä muodossa oli tuotu esille harmitstumista Y:n menettelyyn ja jota nimenomaan sanotussa foorumissa ja sanotulla tavalla esitettynä kukaan keskustelijoista tuskin oli tarkoittanut tai ottanut tosissaan."


Syyttäjä toteaa kuitenkin myöhemmin, että "vaikka Z:n käyttämät sanamuodot tiukasti arvioiden ovat epäasiallisia, ei niiillä kuitenkaan voida katsoa olleen sellaista loukkaamistarkoitusta, että hänen menettelynsä voisi tulla rikoslain 24 luvun 9 §:n tarkoittamana kunnianloukkauksena rangaistaksi."

Syyttäjä siis itsekin toteaa, että kommentit ovat olleet tiukasti arvioiden epäasiallisia, joten arviointi siirtyy väistämättä syyttäjän arviointiin Facebookista foorumina.

Syyttäjän mukaan sanotussa foorumissa ja sanotulla tavalla esitettynä kukaan keskustelijoista tuskin oli tarkoittanut ta ottanut tosissaan. Jos kerran syyttäjäkin toteaa, että kommentit ovat olleet epäasiallisia, tuntuu arviointi kääntyneen siihen, onko foorumi väärä.

Kysymys herääkin, olisiko tyttöjen teko ollut moitittavampi esimerkiksi puhtaasti julkisella foorumilla, kuten esimerkiksi blogissa?

Syyttäjättämispäätös jättää monta kysymystä, toisaalta se ei kerro myöskään sitä, millä sanoilla tytöt ovat naapurinrouvaa kommentoineet. Sen syyttämättäjättämispäätös kuitenkin kertoo, että joku tapauksesta on loukkaantunut. Muutenhan naapurinrouva ei olisi rikosilmoitusta asiassa tehnyt. Se, että kielenkäyttö on ollut "teini-ikäisille tyypillisessä muodossa" ei välttämättä kuitenkaan poista sitä, että tekoa ei olisi tehty loukkaamistarkoituksessa eikä myöskään sitä, etteikö teko olisi voinut olla objektiivisesti arvioiden loukkaava.

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Sosiaalisen median kunnianloukkaus

Sosiaalisen median palveluita lienee satoja, ellei tuhansia. Laskutavasta riippumatta niiden perässä ei pysy siitä huolimatta kukaan. Kunnianloukkausasioita pro graduani varten tutkiessani en törmännyt oikeastaan juuri lainkaan uudempiin sosiaalisen median palveluihin, kuten vaikkapa Facebookiin.

Miten uudet sosiaalisen median palvelut sitten kenties vaikuttavat siihen aivan ensivaiheen rikostutkintaan? Siis siihen, kun loukattu X marssii poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta vaikkapa Twitter-loukkauksesta.

Laki on tietysti sinänsä sama, tekipä kunnianloukkauksen raviradan reunalla huorittelemalla tai Twitterin feedissä murjaisemalla. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että kestää vielä tovi, ennen kuin näitä eri sosiaalisen median foorumeita edes osataan tutkia. Jos porukka osaa hädin tuskin uuden sosiaalisen median käytön, tuskinpa tutkintaorganisaatioltakaan voidaan edellyttää kovin syvällistä perehtymistä aiheeseen. Tiedossani ei ole yhtään Twitter-aktiivista poliisia, kertokaa toki jos tiedätte.

Näiden uusien medioiden mahdollisten kunnianloukkauskeissien tutkinnasta tekee ongelmallista monikin seikka, mutta olennaisimmaksi kysymykseksi tulee muodostumaan, se pidetäänkö sosiaalisessa mediassa tehtyä kunnianloukkausta ns. tavallisena (RL 24.9 §) kunnianloukkauksessa vai sen törkeänä tekomuotona.

Lyhyesti ilmaistuna RL 24.9 § mukaisesta kunnianloukkauksesta tekee törkeän RL 24.10.1 §:n mukaan teon tekeminen joukkoviestintävälinettä käyttämättä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville. Lisäksi teon on oltava kokonaisuutena arvioiden törkeä.

Se, että kunnianloukkaus tehdään valtamedian toimitetuilla sivuilla, on kuitenkin edelleen vakavampi rikos kuin sosiaalisessa mediassa tehty jos katsotaan esimerkiksi juuri kunnianloukkauskeissien arviointeja keskustelufoorumeilla. Ehkä nettiä on vieläkin hankala mieltää valtamediaksi?

Periaatteessa laki ei edellytä törkeän kunnianloukkauksen rangaistavuudeksi edes sitä, kuinka moni ihminen on viestin nähnyt, pelkkä tiedon tai vihjauksen toimittaminen lukuisten ihmisten saataville riittää.

Voiko esimerkiksi Facebook-statukseen kirjoitettu kunnianloukkaus ylipäänsä olla törkeä kunnianloukkaus? Kunnianloukkauslainsäädännön valmisteluasiakirjoissa sanotaan seuraavasti:
"Esimerkiksi loukkaava väite yleisötilaisuudessa, jota on seuraamassa tuhansia katsojia, voisi olla lainkohdassa tarkoitetulla tavalla esitetty. Teon rangaistavuudelle tosin riittää, että tieto tai vihje on toimitettu lukuisten ihmisten saataville. Tekniikan kehitys voi luoda kokonaan uusia keinoja toimittaa viestejä lukuisten ihmisten saataville. Jo nyt esimerkiksi tietoverkoissa pystytään välittämään tietoja suurten, lukumäärältään epämääräisten ihmisryhmien tietoon.”

Kukaan ei toistaiseksi ole vetänyt rajaa siinä, kuinka monen ihmisen saataville tieto tulee toimittaa. Lähtökohtaisesti avoimelle keskustelufoorumille jätetty valheellinen tieto tai vihjaus on tietysti ilmiselvästi suuri väkijoukko, rajatumman henkilöpiirin Facebook-statuspäivitys ei sen sijaan välttämättä sellainen ole.

En ole ennustaja, mutta veikkaanpa, ettei mene kovinkaan kauaa, ennen kuin tätäkin kysymystä joudutaan oikeussaleissa ratkomaan. Toistaiseksi olen törmännyt kunnianloukkausasioissa vain yhteen Facebook-keissiin, jossa syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen ”ei rikosta”-perusteella. Palaan tähän tapaukseen vielä tarkemmin tulevaisuudessa.